Ihmiskeho ei toimi tarkkoja tieteen määrittämiä syy-seuraussuhteita toteuttaen, vaan kokemuksiin vaikuttaa laajasti useat eri tekijät. Kipu on kudosvauriota laajempi kokemus, johon vaikuttaa kaikki elämässä kohtaamamme asiat, ymmärryksemme kivun luonteesta, ympäristömme ja kulttuurimme sekä se, minkälaisen merkityksen kivulle annamme. Juuri tästä syystä, kivun kokemuksellisen luonteen takia, on hyvin vaikeaa arvioida ja tietää itse, kuinka kivun kanssa voi liikkua.
Oletko tutustunut Retrain Pain-sivuston materiaaliin siitä, miksi koemme kipua?
Retrain Pain -sivustolla on valtava määrä materiaalia kivusta ja sen kokemisesta. Tässä linkki materiaaliin, jossa kerrotaan miksi tunnemme kipua!
On merkittävää muistaa, että vaikka kipu esiintyisi vain liikkuessa, se ei tarkoita, että liikkuisi väärin tai että kipu aina kertoisi viestiä kudosvauriosta. Somen puolella olenkin jakanut tarinaani juoksuun liittyvästä kivusta, jolla ei ollut mitään tekemistä kudosvaurion kanssa – ehkä se jonain päivänä päätyy myös tänne.
Vaikka kipua on tutkittu paljon, on selvää, että ihmisyyteen liittyy edelleen paljon arvoituksellista, jota emme voi tieteen termeillä vielä selittää. Tänä päivänä ymmärrämme kivun olevan moniulotteinen tulkinta tilanteesta, jossa keho kokee uhkaa ja vaaraa tai joka muistuttaa meitä aiemmasta uhkaavasta tilanteesta.
Kivun kanssa ei kannata jäädä yksin – oli se kudosvauriosta kertovaa tai ei, on aina asioita, joita voimme tehdä kivusta toipumisen edistämiseksi.
Kuinka kivun kanssa voi liikkua?
Kivun ollessa yksilöllinen kokemus, lienee selvää, että tarkempi vastaus tähän on myös yksilöllinen. Voimme kuitenkin käydä läpi perusperiaatteita, joita tutkimusnäyttö puoltaa.
Kivuliasta liikettä ei tarvitse täysin välttää, vaan tilannetta voi jäädä seuraamaan ja kivuliastakin liikettä jatkaa mikäli:
- Kipu ei ole kovinkaan voimakasta, vaan sen kokee lieväksi tai kohtalaiseksi
- Kipu ei voimistu voimakkaasti harjoittelun aikana
- Kipu ei voimistu merkittävästi seuraavan vuorokauden aikana
- Liikunta ei lisää kipua levossa
Kuitenkin kivun jatkuessa pidempään tai voimistuessa merkittävästi liikkeestä, voi olla merkityksellistä kulkea kuntoutuksen polkua ammattilaisen kanssa, joka voi ohjeistaa kuntoutuksessa ja liikkeen toteuttamisessa, johon voi tukeutua ja kenen kanssa kipukokemusta voi muuttaa.
Tiedäthän – terveydenhuoltoalan ammattilaisen tehtävä ei ole osoittaa virheitä tekemisessä, vaan tukea kohti kivuttomampaa elämää.
Minkälaista liikettä voi siis jatkaa?
- Sellaista, josta tulee hyvä olo ja hyvä mieli
- Sellaista, jonka seurauksena et ole huomattavasti kipeämpi
- Sellaista, joka saa kivun pienenemään tai sen vaikutuksen unohtumaan
- Sellaista, joka saa nauramaan, hyvän olon kuplimaan kehossa
Hyvän olon hormonit, kuten endorfiini, serotoniini, oksitosiini ja dopamiini ovat voimakkaita kivun lievittäjiä ja niiden aktivointi voi tapahtua liikkeen ja merkityksellisen tekemisen kautta. Kivun lievitys voi olla esimerkiksi liikettä, merkityksellisiä kontakteja toisiin eläviin olentoihin sekä ympäristöömme, kosketusta tai naurua, taidetta ja kulttuuria.
Mitä taas tehdä, jos kipu voimistuu liikkeestä?
- Voitko seuraavalla kerralla kokeilla liikkua kevyemmin, rauhallisemmin?
- Voitko toteuttaa liikettä jollain toisella tavalla, joka ei voimista kipua?
- Voitko hakeutua ammattilaisen avun piiriin?
Selkeän kudosperäisen vastauksen sijaan, voi olla merkityksellistä havaita myös kipuun liittyviä tunteita – tunnistatko mikä on toimintamallisi kivun äärellä? Kuulostaako tutulta ahdistus-suorittaminen, pelko-välttäminen tai viha-hyökkääminen?
Kehon liikkeestä on hyötyä lähes poikkeuksetta ihmisen elämässä, kuitenkin toteutustapa ja -ympäristö voi olla rohkeasti toteuttajansa näköinen.
Muistathan, luonnossa on normaalia tukeutua toisten tukeen hädän äärellä, esimerkiksi puut viestivät hädästä ympärilleen, kutsuvat apuun toisia eläviä ja varoittavat lähellä olevia vaarasta. Kun haluat kutsua apua lähellesi – olen valmiina.
