Leonardo da Vincin sanoin: “The human foot is a masterpiece of engineering and a work of art”. Jalkaterässä 26 luuta, 33 niveltä, yli sata erillistä pehmytkudoskomponenttia, 200 000 hermopäätettä, jotka toiminnallaan mahdollistavat ihmisen kulkemisen paikasta toiseen hyvinkin pitkiä matkoja vaihtelevassa maastossa. Tässä tekstissä kerron jalan toiminnan näkökulmasta, miten kävely vaikuttaa kehoon? Kuinka jalkaterän tulisi toimia?
Jalkaterän haasteet ovat allekirjoittaneellekkin kovin tuttuja ja estivät vuosien ajan minua toteuttamasta sellaista liikettä, jota arkeeni kovasti kaipasin – juoksua. Kovat kivut vaikeuttivat jo ennaltaan haavoilla olevaa kehosuhdetta ja vuosien ajan ajattelin, ettei jalkani vain kestä juoksua, ettei minua ole tarkoitettu juoksemaan. Kerroin tarinaa, jossa jouduin luopumaan juoksusta huonojen jalkojen takia.
Tarinani käännähteli pienin, varovaisin askelin ensin kurkistelemaan ihmiskehon toimintaa fysioterapian opinnossa, kuinka jalan kuuluisi toimia ja miten kävely tai juoksu vaikuttavat kehoon. Opintojen edetessä kipufysioterapian kurssi avasi ajatuksiani maailmaan, jossa kaikki kipu ei kerrokkaan kudosvauriosta tai vaarasta, heikkoudesta tai kudoksen kestävyydestä. Mikäli haluat oppia lisää kivusta, löydät siitä lisää tietoa täältä! Tarinani kulki lopulta sellaisiin suuntiin, etten olisi koskaan siinä hetkessä uskonut.
Jalkaterän tehtävät
Jalan toiminta on uskomaton evoluution tuotos ja taidetta, kuinka rakenteet sulautuvat yhdessä kokonaisuudeksi, joka auttaa meitä kulkemaan eteenpäin, mahdollistaa kaikenlaisia seikkailuita, toimintoja ja mukautuu vaihteleviin alustoihin.
Jalkaterän tehtävä on toimia sekä iskunvaimentimena että jäykkänä vipuvartena, vuorotellen työntäen askelta eteenpäin ja pehmentäen jalan ja maan välistä iskuvoimaa.
Jalan iskeytyessä alustaan jalkaterän tehtävä on joustaa ja vaimentaa kehoon kohdistuvaa iskua. Iskua pehmentää kantaluun sisäänpäin kiertyminen sekä samaan aikaan jalkapohjan kaarien madaltuminen – laskeutuminen kohti alustaa. Tällöin jalkaterä myös levenee luontaisesti. Painon siirtyessä jalan päälle ja askeleen työntövaiheeseen, kantaluu kiertyy ulospäin, mikä nostaa jalan holvikaaria ja jäykistää jalkaterän rakenteen. Tällöin, jalkaterä pääsee toimimaan toisessa tärkeässä tehtävässään – jäykkänä vipuvartena, joka mahdollistaa isovarpaan työntävän meitä eteenpäin.
Kävely onkin parhaimmillaan ensisijaisesti itsensä työntämistä eteenpäin, eikä niinkään pitkin askelin harppomista. Kun työnnämme itseämme eteenpäin – emme siis harpo, painopisteemme on vakaammin lantion alla ja olemme valmiimpia reagoimaan mm. tasapainoa haastavissa hetkissä!
Jalkaterän toiminta on pohja kaikelle jalkaisin etenevälle kulkemiselle – mitä tapahtuu tai jää tapahtumatta jalassa vaikuttaa siihen, kuinka keho ”ylempänä” toimii. Mikäli iskunvaimennus jalkaterästä uupuu, voi keho kipeytyä kävellessä muualta tärähdyksen takia.
Jalkaterän tehtävät tapahtuvat nopeasti yhä uudelleen toisiaan seuraten, eikä eri vaiheiden haasteiden hahmottaminen omassa kehossa ole lainkaan helppoa liikkeessä – täältä muuten löydät hyvän videon oman jalkaterän toiminnan havainnointiin!
Kävely, kuten kaikki liike on yksilöllistä ja ilman haittaavia haasteita, on turha puuttua asiaan tarkemmin. Siihen, mikä toimii, on turha puuttua ja tehdä asiasta ongelma.
Mikäli haasteita ja kipuja jalkojen kanssa on:
kannattaa asiaa tutkia ja pohtia sitä, mikä tilanteessa voi auttaa. En usko, että on olemassa yksiä oikeita jalkineita, yhtä oikeaa tapaa kävellä ja kulkea, mutta en usko myöskään, että kannattaa jäädä yksin kivun kanssa ja antaa sen estää elämän toteutumista.
3 kohtaa, joiden avulla tarkistaa kuinka jalkasi toimivat kävellessä:
- Erilaiset jalat vaativat jalkineelta erilaisia ominaisuuksia, kuitenkin, varmista, että jalkineissasi on riittävästi tilaa jalkaterälle ”levitä” sekä isovarpaalle toimia meitä eteenpäin työntävänä voimana.
- Kokeile, kuinka jalkasi pääsee joustamaan iskunvaimentimen lailla – seiso yhdellä jalalla ja kierrä polvea sisään – joustaako jalkapohjan kaaret kohti maata?
- Jaksatko nousta varpaillesi – myös yhdellä jalalla?
Mikäli 2. tai 3. kohdissa on haasteita, hätä ei ole lopullinen. Ihmiskeho voi kehittyä, mukautua ja sopeutua uudenlaiseen aivan läpi sen elinkaaren ja oppia uutta – kiitos ihanien aivojemme ja neuroplastisuuden! Fysioterapialla voimme vaikuttaa siihen, kuinka jalkasi toimivat ja kuinka kulku sinun tilanteessasi mahdollistuu mahdollisimman hyvin.
Mikäli kengässä taas ei ole tilaa riittävästi, on mahdollista, ettei askeleesi pääse toteutumaan niin hyvin, kuin sen toivoisi. Ahdas kenkä saattaa kääntää isovarvasta kohti muita varpaita ja vaikeuttaa jalan toimintaa astuessa eteenpäin – estämällä varvastyöntövaiheen toteutumisen.
Olen itsekkin esimerkki siitä, kuinka tarina voi pienin askelin kääntyä. Siitä tytöstä, joka ei uskonut koskaan juoksevansa, on kasvanut nainen, joka on juossut useita pitkiä polkujuoksutapahtumia ja nauttii arjessaan valtavasti jalan tapahtuvasta kulusta, niin juosten kuin kävellen. Elämääni rajoittava kipu on ollut poissa usean vuoden – kiitos tarinani käännöksestä kuuluu fysioterapialle.
